UUSI LUKIOLAKI -#UUSILUKIO

Nyt on askelmerkit laitettu seuraavaksi 50 vuodeksi, vai onko?

Onko “lukiouudistus” niin moderni, että se todella vastaa nuortemme tulevaisuuden työelämän tarpeisiin edes lähitulevaisuudessa?

Tätä on hyvä pohtia ja miettiä miten voimme parhaiten hyödyntää lukiokoulutusta kokonaisuudessaan nuoren tulevaisuuden rakentamiseen. Kyse ei ole miten lukiolaki nyt muuttui, vaan miten me lukiot pystymme jatkossakin kehittämään omaa:

  1. Opetustamme
    • tehokasta monimuoto-opetusta, jossa adaptiivisuus ja jopa tekoäly on apuna opettajalla
  2. Opetustarjontaa
    • ketterää hyväksilukemista korkea-asteelta ja opinto-ohjauksen kanssa urasuunnittelua yhdessä muiden lukioiden kanssa yli lukioajan.
  3. Oppimisympäristöjä
    • moderneja lukiokampuksia, joissa opiskelijat viihtyvät, jotka myös ovat turvallisia (ei hometta) ja niissä huomioidaan henkilöturvallisuus
  4. Oppimisalustoja
    • valita alustoja, jotka mahdollistavat big datan keräämisen, koska ilman dataa emme pysty kehitystyöhön. Nyt ajamme “sokeina” olemassa olevilla alustoilla.
  5. Oppimateriaalia
    • yhteistyö oppimateriaalin tuottajien kanssa on välttämätöntä ja materiaalin muokattavuus on oltava mahdollista.
  6. Oppimaan tulevaisuuden näkemisen taitoja
    • löydettävä itse oppijan kanssa yhdessä se motivaatio ja ne nuorta ajavat voimat tulevaisuuden tekemiseen käyttäen esimerkiksi RSMP profilointia.

Nämä edellä mainitut ja lukiolain uudet vaateet vaativat resursseja eli rahaa lukioille, että voimme aidosti vastata näihin yhteiskunnan ja työelämän asettamiin osaamisvaateisiin. Näihin Kuntaliiton lukiofoorumin kautta pyritään vaikuttamaan.

Aikuisuuteen kasvavien lukiolaisten kanssa työskentely on yhteiskunnallisista kasvatustehtävistä varmaankin se palkitsevin (ainakin allekirjoittaneen lukion rehtorin mielestä), jonka aikana nuori todella alkaa löytämään itsestään sen potentiaalin, motivaation ja suunnan elämälleen, jolla he tulevat kantamaan tätä Suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin. Tämä yhteiskunnan ja veronmaksajien antama kasvatus- ja koulutustehtävä on erittäin merkittävä meille lukioille, johon on suhtauduttava yhä uudelleen ja uudelleen vakavammin. Ei riitä, että rehtori tai opettaja on saanut viran ja hoitaa ne tunnit viikossa, jotka OVTES velvoittaa. On käytettävä tehokkaammin se työaika yhdessä lukioiden sisällä erilaisissa tiimeissä, jotka mahdollistavat ajatusten tuulettamisen, rentoutumisen ja näin uusien lukiotoimintojen ja pedagogisten toimintojen ketterämmän käyttämisen oppijan tueksi. On oltava yritteliäs toimissaan!

Tätä lukion perustehtävää tukee tänä päivänä hienosti erilaiset hankkeet ja sitä kautta konkreettisesti lukion budjettiin tuleva raha, jolla voidaan kehitystyötä aidosti tehdä ja resursoida opettajalle työaikaa kehittämiseen. Perustaso Klassikalla on vuosittain noin 1,5 miljoonan euron hankesalkku, lukion budjetin ollessa 3,6 miljoonaa. Tätä hanketyötä on perinteisesti valtio tukenut niin OKM- ja OPH rahoituksilla, niin pedagogisesti kuin teknologisesti. Jokaisen lukion on syytä tarkastella 10-vuosien aikana saatujen tukirahojen näkymistä oman oppilaitoksen kehittymisessä ja tuloksessa. Toivottavasti ne siemenrahat ovat olleet pienten kehitysaskeleiden tukena. Nykyään on kuitenkin tarjolla paljon muitakin rahoituslähteitä, joilla lukiokoulutusta voidaan kehittää, joten niiden löytäminen on ensiarvoisen tärkeää lukion johdolle. Tätä auttaa täällä idässä NEST-keskus, joka perustettiin monen kymmenen lukion tahtotilan myötä kolmisen vuotta sitten ESR-hankkeena. NEST toiminta on sittemmin vakiintunut ja tuottaa jo nyt isoa lisäarvoa mukana oleville lukioille. Erityisesti uuden lukiolain tuoma kansainvälisyys-, yrittäjyys ja työelämän yhteistoiminta on NEST keskuksen keskeisiä tavoitteita. Toivottavasti joko NEST tai vastaava toimija voisi valtakunnallisesti avustaa lukiotamme tässä kehitystyössä.

Uuden lukiolain ja tulevan ylioppilastutkintolain tuomat mahdollisuudet on siis otettava aktiivisesti käyttöön edelleen kuitenkin sitä lukioiden perustyötä kehittäen. Itse laki ja asetus ei kehitä mitään, jos me toimijat emme sitä tee. Valistunut arvaukseni on, että koko lukiokenttä on valmis ja vieläkin motivoituneempi, kun saamme yhteiskunnallisesti myös sovittua miten siihen panostamme myös verovaroja.  Emme me lukiot odota paljon ja teemme itse myös paljon töitä kehittämisen eteen, josta allekirjoittanut on nyt avautunut edellä mainituissa asioissa. 

Toivottavasti päättäjät ja heihin vaikuttavat virkamiehet osaisivat mallioppimisen täältä kentältä (“hyvää on yritetty, mutta pakkaa tulla priimaa”) ja lähtisimme yhdessä suomalaista kansallisaarretta = lukiokoulutusta tuotteistamaan kansainväliseksi jalokiveksi ja jopa vientituotteeksi. Pieni lukiolain muutos jo heti olisi toiveissa, että voimme myydä lukiokoulutusta, joka nyt ei mennyt läpi. Kiitoksia kuitenkin jo nyt mahtavasta #uusilukio projektin eteen tehdystä työstä!

Hyvää Juhannusta!

Advertisements