Search

Rehtori Jukka Sormunen

World by headmasters eyes.

Category

Education

Uusi lukiolaki – uudistuuko lukio?

UUSI LUKIOLAKI -#UUSILUKIO

Nyt on askelmerkit laitettu seuraavaksi 50 vuodeksi, vai onko?

Onko “lukiouudistus” niin moderni, että se todella vastaa nuortemme tulevaisuuden työelämän tarpeisiin edes lähitulevaisuudessa?

Tätä on hyvä pohtia ja miettiä miten voimme parhaiten hyödyntää lukiokoulutusta kokonaisuudessaan nuoren tulevaisuuden rakentamiseen. Kyse ei ole miten lukiolaki nyt muuttui, vaan miten me lukiot pystymme jatkossakin kehittämään omaa:

  1. Opetustamme
    • tehokasta monimuoto-opetusta, jossa adaptiivisuus ja jopa tekoäly on apuna opettajalla
  2. Opetustarjontaa
    • ketterää hyväksilukemista korkea-asteelta ja opinto-ohjauksen kanssa urasuunnittelua yhdessä muiden lukioiden kanssa yli lukioajan.
  3. Oppimisympäristöjä
    • moderneja lukiokampuksia, joissa opiskelijat viihtyvät, jotka myös ovat turvallisia (ei hometta) ja niissä huomioidaan henkilöturvallisuus
  4. Oppimisalustoja
    • valita alustoja, jotka mahdollistavat big datan keräämisen, koska ilman dataa emme pysty kehitystyöhön. Nyt ajamme “sokeina” olemassa olevilla alustoilla.
  5. Oppimateriaalia
    • yhteistyö oppimateriaalin tuottajien kanssa on välttämätöntä ja materiaalin muokattavuus on oltava mahdollista.
  6. Oppimaan tulevaisuuden näkemisen taitoja
    • löydettävä itse oppijan kanssa yhdessä se motivaatio ja ne nuorta ajavat voimat tulevaisuuden tekemiseen käyttäen esimerkiksi RSMP profilointia.

Nämä edellä mainitut ja lukiolain uudet vaateet vaativat resursseja eli rahaa lukioille, että voimme aidosti vastata näihin yhteiskunnan ja työelämän asettamiin osaamisvaateisiin. Näihin Kuntaliiton lukiofoorumin kautta pyritään vaikuttamaan.

Aikuisuuteen kasvavien lukiolaisten kanssa työskentely on yhteiskunnallisista kasvatustehtävistä varmaankin se palkitsevin (ainakin allekirjoittaneen lukion rehtorin mielestä), jonka aikana nuori todella alkaa löytämään itsestään sen potentiaalin, motivaation ja suunnan elämälleen, jolla he tulevat kantamaan tätä Suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin. Tämä yhteiskunnan ja veronmaksajien antama kasvatus- ja koulutustehtävä on erittäin merkittävä meille lukioille, johon on suhtauduttava yhä uudelleen ja uudelleen vakavammin. Ei riitä, että rehtori tai opettaja on saanut viran ja hoitaa ne tunnit viikossa, jotka OVTES velvoittaa. On käytettävä tehokkaammin se työaika yhdessä lukioiden sisällä erilaisissa tiimeissä, jotka mahdollistavat ajatusten tuulettamisen, rentoutumisen ja näin uusien lukiotoimintojen ja pedagogisten toimintojen ketterämmän käyttämisen oppijan tueksi. On oltava yritteliäs toimissaan!

Tätä lukion perustehtävää tukee tänä päivänä hienosti erilaiset hankkeet ja sitä kautta konkreettisesti lukion budjettiin tuleva raha, jolla voidaan kehitystyötä aidosti tehdä ja resursoida opettajalle työaikaa kehittämiseen. Perustaso Klassikalla on vuosittain noin 1,5 miljoonan euron hankesalkku, lukion budjetin ollessa 3,6 miljoonaa. Tätä hanketyötä on perinteisesti valtio tukenut niin OKM- ja OPH rahoituksilla, niin pedagogisesti kuin teknologisesti. Jokaisen lukion on syytä tarkastella 10-vuosien aikana saatujen tukirahojen näkymistä oman oppilaitoksen kehittymisessä ja tuloksessa. Toivottavasti ne siemenrahat ovat olleet pienten kehitysaskeleiden tukena. Nykyään on kuitenkin tarjolla paljon muitakin rahoituslähteitä, joilla lukiokoulutusta voidaan kehittää, joten niiden löytäminen on ensiarvoisen tärkeää lukion johdolle. Tätä auttaa täällä idässä NEST-keskus, joka perustettiin monen kymmenen lukion tahtotilan myötä kolmisen vuotta sitten ESR-hankkeena. NEST toiminta on sittemmin vakiintunut ja tuottaa jo nyt isoa lisäarvoa mukana oleville lukioille. Erityisesti uuden lukiolain tuoma kansainvälisyys-, yrittäjyys ja työelämän yhteistoiminta on NEST keskuksen keskeisiä tavoitteita. Toivottavasti joko NEST tai vastaava toimija voisi valtakunnallisesti avustaa lukiotamme tässä kehitystyössä.

Uuden lukiolain ja tulevan ylioppilastutkintolain tuomat mahdollisuudet on siis otettava aktiivisesti käyttöön edelleen kuitenkin sitä lukioiden perustyötä kehittäen. Itse laki ja asetus ei kehitä mitään, jos me toimijat emme sitä tee. Valistunut arvaukseni on, että koko lukiokenttä on valmis ja vieläkin motivoituneempi, kun saamme yhteiskunnallisesti myös sovittua miten siihen panostamme myös verovaroja.  Emme me lukiot odota paljon ja teemme itse myös paljon töitä kehittämisen eteen, josta allekirjoittanut on nyt avautunut edellä mainituissa asioissa. 

Toivottavasti päättäjät ja heihin vaikuttavat virkamiehet osaisivat mallioppimisen täältä kentältä (“hyvää on yritetty, mutta pakkaa tulla priimaa”) ja lähtisimme yhdessä suomalaista kansallisaarretta = lukiokoulutusta tuotteistamaan kansainväliseksi jalokiveksi ja jopa vientituotteeksi. Pieni lukiolain muutos jo heti olisi toiveissa, että voimme myydä lukiokoulutusta, joka nyt ei mennyt läpi. Kiitoksia kuitenkin jo nyt mahtavasta #uusilukio projektin eteen tehdystä työstä!

Hyvää Juhannusta!

Advertisements

2015 year in blogging | Rehtori Jukka Sormunen

See the fireworks Rehtori Jukka Sormunen created by blogging on WordPress.com. Check out their 2015 annual report.

Sourced through Scoop.it from: jukkasormunen.wordpress.com

Kun vuotta katsoo taaksepäin, niin huomaa aina, että lapset ovat kasvaneet 🙂

Kun omaa toimintaa tarkastelee, niin sitä kai sai aikaiseksi some pöhinää ja oppilaitoksen arjen pyörittämistä. Kaippa sitä on taasen hieman viisastunut hieman 171 blogipostauksen kautta. 

Ehkä yksi merkittävimmistä innostuksen aiheista on ollut #FinEduVr tiimin kanssa hankkeen käynnistys heinäkuussa ja sen tiimoilta rehtorin maailma on avautunut 360 astetta. 2016 tulee olemaankin mitä mielenkiintoisin elämyksellisten oppimiskokemusten rakentamisessa.

Menestyksellistä Uutta Vuotta kaikille työyhteisön jäsenille, opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille!

How to do VR on the cheap – BBC News

Kate Russell looks at some of the cheaper ways to enjoy VR

Sourced through Scoop.it from: www.bbc.com

Online Video Converter

Online Video Converter is a free tool that converts almost any media format to MP4, AVI, MPEG, FLV, 3GP. It also extracts sound from video and can correct video resolution.

Sourced through Scoop.it from: convert-video-online.com

Vähiin käy ennekuin loppuu

Alkaa loppuliuku kohti Suomea täältä Lontoon BETT reissulta. Samalla alkaa hiljenemään rehtorin aivoriihi naamakirja foorumeilla. Kiitän kaikkia verkostoja pitkästä yhteistyöstä Suomalaisen lukiokoulutuksen kehittämisessä.

Toivotaan, että kehitys jatkuu ja pystyn auttamaan olemassa olevia verkostoja ja uusiakin verkostoja yrittäjänä seuraavien vuosien aikana. Suuntahan on kohti 2016 sähköistä ylioppilastutkintoa. Siihen liittyy paljon muutostyötä opetuskulttuurin puolella ja teknologista uudistumista sekä kummatkin koskettavat niin opettajia kuin opiskelijoita.

Teillä rehtoreilla peruskouluissa ja lukioissa on nyt erittäin tärkeä rooli tulevaisuuden rakantamisessa. Toimin mielelläni apuna teille, että onnistutte oman oppilaitoksenne kanssa vastaamaan noihin haasteisiin.

Kiitoksia ja tavataan paremman oppimisen ja opettamisen areenoilla yhteistyön merkeissä.

Suomalainen arjen suuri tarina – teknologian kriisi opetuksessa.

predictions-for-educational-tv-in-the-1930s
predictions-for-educational-tv-in-the-1930s

Tutkiessani Klassikan stipendikirjaa “Suomalainen arjen suuri tarina” osui silmääni otsikko “Tietotekniikka valtaa työpaikat”. Tekstissä viitataan vuoteen 1964 jolloin Suomen Valtion tietokonekeskus perustettiin. 1980 vuosikymmenen aikana henkilökohtaiset tietokoneet tulivat työpaikkojen pöydille ja jatkona 1990 luvun matkapuhelimet, internet ja sähköposti.
Tästä kappaleesta nousee esille voimakkaasti se miten tietotekniikka on nopeasti kehittynyt. Tietotekniikka on sulautunut eri teollisuuden ja yritysmaailman työelämään ja työvaiheisiin. Erään kappaleen lopussa mainitaan, että tietotekniikkaa hyödynnetään myös opetuksessa. Tästä minulle heräsi kylläkin kysymys, että jos tietotekniikka on ollut läsnä jo 1960 luvulta asti Suomalaisessa yhteiskunnassa, niin miksi me kouluissa edelleen istutaan luokkahuoneessa!?

Opettajat ajattelevat opettavansa ja opiskelijat luulevat oppivansa.

Viimeisen kappaleen kohdalta löytyy selitystä teknologian hitaaseen tulemiseen esim. opetusalalle. Ovathan työntekijät aina miettineet työtään työpaikan ulkopuolella, sekä asennemuutos tapahtuu teknologiaa hitaammin. Erityisesti etätyö on edistynyt hitaasti, koska ihmisillä on luontainen taipumus ja tahto tulla yhteen ja nauttia siitä sosiaalisesta kanssakäymisestä yhteisöissä. Näin ovat kirjan kirjoittajat (Kai Hagman, Pirjo Markkola, Markku Kuisma ja Panu Pulma) ajatelleen, kun ovat tätä mittavaa teosta tuottaneet kansakunnan luettavaksi 2010.

Opetusalalla 1994 asti olleena voin toki nuo tunnelmat koulumaailmasta allekirjoittaa, mutta en voi niitä kyllä enää tänä päivänä hyväksyä. Olemme jättäneet tekemättä jotain, jota nyt jo niin yhteiskunta kun nykyiset oppijat tarvitsisivat kipeästi. Meidän pitäisi pystyä sulauttamaan tietotekniikka kaikkeen oppimiseen, niin että emme edes huomaa sen läsnäoloa. Johtuneeko tilanne edellä mainitusta vastarinnasta vai pelkästä laiskuudesta?

Kuluva vuosikymmen on ollut monessa Suomalaisessa koulussa uudenlaisen teknologian rynnistystä opettajan työelämään. Ihme ja kumma tälle uudelle rynnistykselle ei ole syntynyt suurempaa vastarintaliikettä? Tämä ihmelaite on sytyttänyt monen opettajan, joka on aiemmin vältellyt opetusteknologiaan heittäytymistä ihan uudenlaiseen asennoitumiseen asian tiimoilta. Jopa aivan uudenlaisia pedagogisia malleja on alettu pohtia nykyisen luokassa tapahtuvan opetuksen suhteen. Kosketusnäytölliset tablet- tietokoneet eli käytännössä iPadit ja Samsung Galagsit ovat olleet ihmetyksen, ihmettelyn ja ihailun aiheet. Miten tämä samaa kokoluokkaa oleva tablet tietokone voi syrjäyttää samaa kokoa olevan salkkumikron? Olemmehan jo olleet tottuneet tietokoneiden läsnäoloon ja jopa salkkumikrojen läsnäoloon opetuksessa vuosikymmeniä. Osaltaan ne ovat olleet saavutettavissa vain tietokoneluokassa tai ns. läppärikärryjen kautta varattuna opettajan opetukseen.

Tätä ihmettä seuratessa olemme aloittaneet kirjaamaan kokemuksia tämän tabletin käytöstä omaan blogiin ja en ala purkamaan sen tuloksia tähän. Niitä jokainen voi käydä tarkastelemassa suoraan blogista, jossa on itse asiassa kuuden Suomalaisen oppilaitoksen kokemuksia kerättynä yhteen. http://finnedmob.blogspot.com/. Ehkä yksi yhteinen asia, joka on noussut seikkaperäisesti esille, on tablet tietokoneen nopeakäyttöisyys, niin kokonsa, liikuteltavuutensa kuin käyttöjärjestelmän osalta.

En kuitenkaan ole lopullisesti vakuuttunut, että miksi juuri nuo edellä mainitut ominaisuudet olisivat ne innostuksen aihe ja opetusteknologian käyttöönoton lisääntymisen syy. Jotain muuta on ilmassa. Olemmeko me itse asiassa heräämässä siihen todellisuuteen Suomalaisissa lukioissa, että meidän pitäisi huomattavasti paremmin vastata ensinnäkin nyky-yhteiskunnan työelämän ja yliopistojen tarpeisiin, mutta myös tulevan sähköisen ylioppilastutkinnon asettamin haasteisiin ja sitä myötä tulevan uuden lukioiden tuntijaon ja opetussuunnitelman mahdollisesti asettamiin opetusteknologian sulauttamiseen opetuksessa.

Joku voi nyt jo herätä miettimään ja loihtia lausumaan, että onhan noita laitteita ollut ja niitä on käytetty kouluissa. Niin miten? Kysyn ääneen, että olemmeko ottautuneet ensinnäkin tietotekniikan opetuskäytössä kunnolla asiaan, mutta ennen kaikkea olemmeko kehittäneet omaa osaamista tietoverkkojen opetuskäytön tehostamiseksi? Miten kokoajan tietoverkoissa olevaa tietoa olemme käyttäneet luokkahuoneissa ja sen ulkopuolella, mutta ennen kaikkea, miten olemme opettaneet sen tiedon käyttämistä opiskelijoille esim. lukion oppimäärän omaksumiseksi ja uuden tiedon luomiseksi tulevaisuutta ajatellen. Plagioinnin kanssa olemme painineet niin pitkään kun yliopistojen väliset verkot rakennettiin, uudenajan sanakirjat ja kielenkääntäjät ovat helpottaneet asioiden selvittämistä eri kielialueilta globaalisti sekä modernit tablet appsit laskevat matematiikan laskut välivaiheineen opiskelijalle sanallisineen selvityksineen.

Voidaan hyvin kysyä, että olemmeko nyt viisaampia kuin ennen? Jo vuonna 1930 ennustettiin miten teknologia auttaa meitä opiskelemaan paikasta riippumattomasti. Huomaa, että tuolloin ei mainittu, että ajasta riippumatta. Tämä ennuste liittyy television kautta tapahtuvaan yliopistojen opetukseen globaalisti. Predictions for Educational TV in the 1930s sivuilla kerrotaan elävästi miten opiskelijoiden ei enää tarvitse saapua fyysisesti yliopiston kampukselle kuuntelemaan professoreita. Ensimmäinen live lähetys tehtiinkin jo 1933 Iowan yliopistosta televisioverkkoon. Niin radio- kuin televisioteknologian piti varmistaa se, että kaikki saisivat hyvää opetusta asuinpaikasta riippumatta ja näin koko kansakunta sivistyisi. Alansa huippuprofessorit istuivat pyöreiden lähetyspöytien ympärillä ja keskustelivat omasta tieteenalasta, jota sitten kansakunta seurasi ja oppi. Vai oppiko? Tuohon aikaan ei vastaanottimia ollut kuin harvoilla, joten hieno idea ja toteutus ei senkään takia lähtenyt laajenemaan, eikä sen tiimoin saavuttanut niitä potentiaalisia oppijoita. Kirjoituksessa mainitaan vuosi 1952, jolloin sotien jälkeen televisiolähettimet yleistyivät, mutta kiinnostus opetusohjelmiin ei lisääntynyt. Jopa 242 ei kaupallista radiokanavaa varattiin tätä tarkoitusta varten. Viihdeteollisuus vei kansakuntaa ja opetuskanavat hiljenivät…

Tätä päivää ja tulevaisuutta ajatellessa tuntuu, että suurta opetusteknologian ja sen hyötykäytön muutosta ei tuohon 80-vuotta sitten tapahtuneeseen tunnu tulevan millään. Olemme todella konservatiivia opettamisen ja oppimisen suhteen! Vai alkaisiko se näiden profiloituvien tablettien kautta ja siihen liittyvien virtuaalisten maailmojen ja välineiden kautta onnistumaan? Tukisiko opetustilassa oleva teknologia opettajaa omissa pedagogisissa pyrkimyksissään? Oppisiko se opettajan tavan ja halun toteuttaa omaa opettajuuttaan? Profiloituisiko sitä myöten meidän koulujen opetus oppijan ominaisuuksien mukaan tulevaisuudessa.? Tunnistammeko paremmin lahjakkuuden, mutta myös pystymmekö kouluttamaan koko kansakuntaa edelleen tasaisen hyvin kuten Pisa tulokset antavat ymmärtää. Toivottavasti, koska teknologia on muuttanut tuossa 80-vuodessa työelämää ja yhteiskuntaa huikealla vauhdilla ja meidän koululaitosten pitäisi pystyä kouluttamaan näitä nousevia sukupolvia löytämään sen oman potentiaalin osallistua yhteiskunnan rakennuspilarina, mutta myös uuden ja paremman tulevaisuuden rakentajana.

Kaikesta hitaudesta ja hieman skeptisestä suhtautumisestani Suomalaisen koululaitoksen kykyyn edetä tässä asiassa, on kuitenkin todettava, että teemme silti maailman parasta jälkeä oppimisen suhteen. Olemme luoneet maailman parhaan koulujärjestelmän Suomeen. Olemme menestyneet kansakuntana globaalissa kilpailussa ja Suomalaiset ovat monissa luottamustehtävissä niin EU:ssa kuin myös vaikuttamassa globaaliin kehityskulkuun. Oma laajempi kokemuksen erityisesti yhdysvaltojen koulujärjestelmästä ja kurkistukset eri kansainvälisyyshankkeiden kautta muiden Euroopan maiden koulujärjestelmiin antavat minulle sen kuvan, että Suomalaisen peruskoulun ja lukiojärjestelmän peruskivet ovat kunnossa. Nyt on aika alkaa rakentamaan uutta ”Nokia World:iä” ja mielestäni sen pitää olla ”The FinnEduWorld”, joka huomio Suomalaisen nuoren potentiaalin jo varhaisessa vaiheessa. Tämä jo aiemmin pohdittu ja keksitty teknologia on vain yksinkertaisesti osa koko oppimissysteemiä ja sitä sovelletaan sekä pedagogisesti että viisaasti.

E-Skills 2012 viikoille valmistunut video antaa meille mahdollisesti kipinää tulevaisuuden teknologian käytöstä, jossa panelistina pohdimme Suomalaisen koulutuksen tulevaisuutta teknologian näkökulmasta.

Hyvää kesää kaikille!

Jukka Sormunen, rehtori
Kuopion klassillinen lukio

Create a free website or blog at WordPress.com.

Up ↑