Search

Rehtori Jukka Sormunen

World by headmasters eyes.

Category

Education

2015 year in blogging | Rehtori Jukka Sormunen

See the fireworks Rehtori Jukka Sormunen created by blogging on WordPress.com. Check out their 2015 annual report.

Sourced through Scoop.it from: jukkasormunen.wordpress.com

Kun vuotta katsoo taaksepäin, niin huomaa aina, että lapset ovat kasvaneet ūüôā

Kun omaa toimintaa tarkastelee, niin sitä kai sai aikaiseksi some pöhinää ja oppilaitoksen arjen pyörittämistä. Kaippa sitä on taasen hieman viisastunut hieman 171 blogipostauksen kautta. 

Ehkä yksi merkittävimmistä innostuksen aiheista on ollut #FinEduVr tiimin kanssa hankkeen käynnistys heinäkuussa ja sen tiimoilta rehtorin maailma on avautunut 360 astetta. 2016 tulee olemaankin mitä mielenkiintoisin elämyksellisten oppimiskokemusten rakentamisessa.

Menestyksellistä Uutta Vuotta kaikille työyhteisön jäsenille, opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille!

Advertisements

How to do VR on the cheap – BBC News

Kate Russell looks at some of the cheaper ways to enjoy VR

Sourced through Scoop.it from: www.bbc.com

Online Video Converter

Online Video Converter is a free tool that converts almost any media format to MP4, AVI, MPEG, FLV, 3GP. It also extracts sound from video and can correct video resolution.

Sourced through Scoop.it from: convert-video-online.com

V√§hiin k√§y ennekuin loppuu

Alkaa loppuliuku kohti Suomea täältä Lontoon BETT reissulta. Samalla alkaa hiljenemään rehtorin aivoriihi naamakirja foorumeilla. Kiitän kaikkia verkostoja pitkästä yhteistyöstä Suomalaisen lukiokoulutuksen kehittämisessä.

Toivotaan, että kehitys jatkuu ja pystyn auttamaan olemassa olevia verkostoja ja uusiakin verkostoja yrittäjänä seuraavien vuosien aikana. Suuntahan on kohti 2016 sähköistä ylioppilastutkintoa. Siihen liittyy paljon muutostyötä opetuskulttuurin puolella ja teknologista uudistumista sekä kummatkin koskettavat niin opettajia kuin opiskelijoita.

Teillä rehtoreilla peruskouluissa ja lukioissa on nyt erittäin tärkeä rooli tulevaisuuden rakantamisessa. Toimin mielelläni apuna teille, että onnistutte oman oppilaitoksenne kanssa vastaamaan noihin haasteisiin.

Kiitoksia ja tavataan paremman oppimisen ja opettamisen areenoilla yhteistyön merkeissä.

Suomalainen arjen suuri tarina ‚Äď teknologian kriisi opetuksessa.

predictions-for-educational-tv-in-the-1930s
predictions-for-educational-tv-in-the-1930s

Tutkiessani Klassikan stipendikirjaa “Suomalainen arjen suuri tarina” osui silm√§√§ni otsikko “Tietotekniikka valtaa ty√∂paikat”. Tekstiss√§ viitataan vuoteen 1964 jolloin Suomen Valtion tietokonekeskus perustettiin. 1980 vuosikymmenen aikana henkil√∂kohtaiset tietokoneet tulivat ty√∂paikkojen p√∂ydille ja jatkona 1990 luvun matkapuhelimet, internet ja s√§hk√∂posti.
Tästä kappaleesta nousee esille voimakkaasti se miten tietotekniikka on nopeasti kehittynyt. Tietotekniikka on sulautunut eri teollisuuden ja yritysmaailman työelämään ja työvaiheisiin. Erään kappaleen lopussa mainitaan, että tietotekniikkaa hyödynnetään myös opetuksessa. Tästä minulle heräsi kylläkin kysymys, että jos tietotekniikka on ollut läsnä jo 1960 luvulta asti Suomalaisessa yhteiskunnassa, niin miksi me kouluissa edelleen istutaan luokkahuoneessa!?

Opettajat ajattelevat opettavansa ja opiskelijat luulevat oppivansa.

Viimeisen kappaleen kohdalta löytyy selitystä teknologian hitaaseen tulemiseen esim. opetusalalle. Ovathan työntekijät aina miettineet työtään työpaikan ulkopuolella, sekä asennemuutos tapahtuu teknologiaa hitaammin. Erityisesti etätyö on edistynyt hitaasti, koska ihmisillä on luontainen taipumus ja tahto tulla yhteen ja nauttia siitä sosiaalisesta kanssakäymisestä yhteisöissä. Näin ovat kirjan kirjoittajat (Kai Hagman, Pirjo Markkola, Markku Kuisma ja Panu Pulma) ajatelleen, kun ovat tätä mittavaa teosta tuottaneet kansakunnan luettavaksi 2010.

Opetusalalla 1994 asti olleena voin toki nuo tunnelmat koulumaailmasta allekirjoittaa, mutta en voi niitä kyllä enää tänä päivänä hyväksyä. Olemme jättäneet tekemättä jotain, jota nyt jo niin yhteiskunta kun nykyiset oppijat tarvitsisivat kipeästi. Meidän pitäisi pystyä sulauttamaan tietotekniikka kaikkeen oppimiseen, niin että emme edes huomaa sen läsnäoloa. Johtuneeko tilanne edellä mainitusta vastarinnasta vai pelkästä laiskuudesta?

Kuluva vuosikymmen on ollut monessa Suomalaisessa koulussa uudenlaisen teknologian rynnistystä opettajan työelämään. Ihme ja kumma tälle uudelle rynnistykselle ei ole syntynyt suurempaa vastarintaliikettä? Tämä ihmelaite on sytyttänyt monen opettajan, joka on aiemmin vältellyt opetusteknologiaan heittäytymistä ihan uudenlaiseen asennoitumiseen asian tiimoilta. Jopa aivan uudenlaisia pedagogisia malleja on alettu pohtia nykyisen luokassa tapahtuvan opetuksen suhteen. Kosketusnäytölliset tablet- tietokoneet eli käytännössä iPadit ja Samsung Galagsit ovat olleet ihmetyksen, ihmettelyn ja ihailun aiheet. Miten tämä samaa kokoluokkaa oleva tablet tietokone voi syrjäyttää samaa kokoa olevan salkkumikron? Olemmehan jo olleet tottuneet tietokoneiden läsnäoloon ja jopa salkkumikrojen läsnäoloon opetuksessa vuosikymmeniä. Osaltaan ne ovat olleet saavutettavissa vain tietokoneluokassa tai ns. läppärikärryjen kautta varattuna opettajan opetukseen.

Tätä ihmettä seuratessa olemme aloittaneet kirjaamaan kokemuksia tämän tabletin käytöstä omaan blogiin ja en ala purkamaan sen tuloksia tähän. Niitä jokainen voi käydä tarkastelemassa suoraan blogista, jossa on itse asiassa kuuden Suomalaisen oppilaitoksen kokemuksia kerättynä yhteen. http://finnedmob.blogspot.com/. Ehkä yksi yhteinen asia, joka on noussut seikkaperäisesti esille, on tablet tietokoneen nopeakäyttöisyys, niin kokonsa, liikuteltavuutensa kuin käyttöjärjestelmän osalta.

En kuitenkaan ole lopullisesti vakuuttunut, että miksi juuri nuo edellä mainitut ominaisuudet olisivat ne innostuksen aihe ja opetusteknologian käyttöönoton lisääntymisen syy. Jotain muuta on ilmassa. Olemmeko me itse asiassa heräämässä siihen todellisuuteen Suomalaisissa lukioissa, että meidän pitäisi huomattavasti paremmin vastata ensinnäkin nyky-yhteiskunnan työelämän ja yliopistojen tarpeisiin, mutta myös tulevan sähköisen ylioppilastutkinnon asettamin haasteisiin ja sitä myötä tulevan uuden lukioiden tuntijaon ja opetussuunnitelman mahdollisesti asettamiin opetusteknologian sulauttamiseen opetuksessa.

Joku voi nyt jo herätä miettimään ja loihtia lausumaan, että onhan noita laitteita ollut ja niitä on käytetty kouluissa. Niin miten? Kysyn ääneen, että olemmeko ottautuneet ensinnäkin tietotekniikan opetuskäytössä kunnolla asiaan, mutta ennen kaikkea olemmeko kehittäneet omaa osaamista tietoverkkojen opetuskäytön tehostamiseksi? Miten kokoajan tietoverkoissa olevaa tietoa olemme käyttäneet luokkahuoneissa ja sen ulkopuolella, mutta ennen kaikkea, miten olemme opettaneet sen tiedon käyttämistä opiskelijoille esim. lukion oppimäärän omaksumiseksi ja uuden tiedon luomiseksi tulevaisuutta ajatellen. Plagioinnin kanssa olemme painineet niin pitkään kun yliopistojen väliset verkot rakennettiin, uudenajan sanakirjat ja kielenkääntäjät ovat helpottaneet asioiden selvittämistä eri kielialueilta globaalisti sekä modernit tablet appsit laskevat matematiikan laskut välivaiheineen opiskelijalle sanallisineen selvityksineen.

Voidaan hyvin kysy√§, ett√§ olemmeko nyt viisaampia kuin ennen? Jo vuonna 1930 ennustettiin miten teknologia auttaa meit√§ opiskelemaan paikasta riippumattomasti. Huomaa, ett√§ tuolloin ei mainittu, ett√§ ajasta riippumatta. T√§m√§ ennuste liittyy television kautta tapahtuvaan yliopistojen opetukseen globaalisti. Predictions for Educational TV in the 1930s sivuilla kerrotaan el√§v√§sti miten opiskelijoiden ei en√§√§ tarvitse saapua fyysisesti yliopiston kampukselle kuuntelemaan professoreita. Ensimm√§inen live l√§hetys tehtiinkin jo 1933 Iowan yliopistosta televisioverkkoon. Niin radio- kuin televisioteknologian piti varmistaa se, ett√§ kaikki saisivat hyv√§√§ opetusta asuinpaikasta riippumatta ja n√§in koko kansakunta sivistyisi. Alansa huippuprofessorit istuivat py√∂reiden l√§hetysp√∂ytien ymp√§rill√§ ja keskustelivat omasta tieteenalasta, jota sitten kansakunta seurasi ja oppi. Vai oppiko? Tuohon aikaan ei vastaanottimia ollut kuin harvoilla, joten hieno idea ja toteutus ei senk√§√§n takia l√§htenyt laajenemaan, eik√§ sen tiimoin saavuttanut niit√§ potentiaalisia oppijoita. Kirjoituksessa mainitaan vuosi 1952, jolloin sotien j√§lkeen televisiol√§hettimet yleistyiv√§t, mutta kiinnostus opetusohjelmiin ei lis√§√§ntynyt. Jopa 242 ei kaupallista radiokanavaa varattiin t√§t√§ tarkoitusta varten. Viihdeteollisuus vei kansakuntaa ja opetuskanavat hiljeniv√§t…

Tätä päivää ja tulevaisuutta ajatellessa tuntuu, että suurta opetusteknologian ja sen hyötykäytön muutosta ei tuohon 80-vuotta sitten tapahtuneeseen tunnu tulevan millään. Olemme todella konservatiivia opettamisen ja oppimisen suhteen! Vai alkaisiko se näiden profiloituvien tablettien kautta ja siihen liittyvien virtuaalisten maailmojen ja välineiden kautta onnistumaan? Tukisiko opetustilassa oleva teknologia opettajaa omissa pedagogisissa pyrkimyksissään? Oppisiko se opettajan tavan ja halun toteuttaa omaa opettajuuttaan? Profiloituisiko sitä myöten meidän koulujen opetus oppijan ominaisuuksien mukaan tulevaisuudessa.? Tunnistammeko paremmin lahjakkuuden, mutta myös pystymmekö kouluttamaan koko kansakuntaa edelleen tasaisen hyvin kuten Pisa tulokset antavat ymmärtää. Toivottavasti, koska teknologia on muuttanut tuossa 80-vuodessa työelämää ja yhteiskuntaa huikealla vauhdilla ja meidän koululaitosten pitäisi pystyä kouluttamaan näitä nousevia sukupolvia löytämään sen oman potentiaalin osallistua yhteiskunnan rakennuspilarina, mutta myös uuden ja paremman tulevaisuuden rakentajana.

Kaikesta hitaudesta ja hieman skeptisest√§ suhtautumisestani Suomalaisen koululaitoksen kykyyn edet√§ t√§ss√§ asiassa, on kuitenkin todettava, ett√§ teemme silti maailman parasta j√§lke√§ oppimisen suhteen. Olemme luoneet maailman parhaan kouluj√§rjestelm√§n Suomeen. Olemme menestyneet kansakuntana globaalissa kilpailussa ja Suomalaiset ovat monissa luottamusteht√§viss√§ niin EU:ssa kuin my√∂s vaikuttamassa globaaliin kehityskulkuun. Oma laajempi kokemuksen erityisesti yhdysvaltojen kouluj√§rjestelm√§st√§ ja kurkistukset eri kansainv√§lisyyshankkeiden kautta muiden Euroopan maiden kouluj√§rjestelmiin antavat minulle sen kuvan, ett√§ Suomalaisen peruskoulun ja lukioj√§rjestelm√§n peruskivet ovat kunnossa. Nyt on aika alkaa rakentamaan uutta ‚ÄĚNokia World:i√§‚ÄĚ ja mielest√§ni sen pit√§√§ olla ‚ÄĚThe FinnEduWorld‚ÄĚ, joka huomio Suomalaisen nuoren potentiaalin jo varhaisessa vaiheessa. T√§m√§ jo aiemmin pohdittu ja keksitty¬†teknologia on vain yksinkertaisesti osa koko oppimissysteemi√§ ja sit√§ sovelletaan sek√§ pedagogisesti ett√§ viisaasti.

E-Skills 2012 viikoille valmistunut video antaa meille mahdollisesti kipinää tulevaisuuden teknologian käytöstä, jossa panelistina pohdimme Suomalaisen koulutuksen tulevaisuutta teknologian näkökulmasta.

Hyvää kesää kaikille!

Jukka Sormunen, rehtori
Kuopion klassillinen lukio

Blog at WordPress.com.

Up ↑